NRO 1: Mitä urheilijan psyykkinen valmennus oikein on?

Psyykkinen valmennus on lyhyesti kuvattuna yhteistyötä, joka tähtää asiakkaan mielen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen, itsetuntemuksen lisääntymiseen ja kehittymisen tukemiseen.

NRO 2: Milloin ja minkä ikäiset urheilijat voivat hyödyntää psyykkistä valmennusta?

Milloin: Kun haluat vahvistaa osaamistasi, työskennellä tavoitteellisesti itsesi kanssa, ymmärtää laajemmin omaa toimintaasi tai vähentää sinulle haitallisia toimintamalleja (mm. liiallinen jännitys, epäonnistumisen pelko, keskittymisen vaikeus).

Ikähaitari: Psyykkistä valmennusta voi hyödyntää melkeinpä missä iässä tahansa! Alakouluikäisten lasten kanssa työskennellään yleensä siten, että lapsen vanhempi on mukana kaikissa tai osassa tapaamisia. Yhteisten tapaamisten tarkoituksena on se, että lapsen ympärillä toimivat aikuiset käsittelevät valittua teemaa yhdessä lapsen ja psyykkisen valmentajan kanssa. Tällöin kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, missä mennään ja vanhemmat pystyvät usein tukemaan paremmin lasta arjessa ja kannustamaan esim. kotona toteutettavien mielen taitoihin liittyvien harjoitusten kanssa.

Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat nuoret tulevat yleensä tapaamisiin itsenäisesti. Tapaamisissa keskitytään työskentelemään urheilijan valitseman teeman ympärillä (esim. jännittäminen, loukkaantuminen, epäonnistuminen, motivaatio, palautuminen jne.). Psyykkinen valmentaja auttaa urheilijaa hahmottamaan ja toimimaan paremmin tilanteissa, joissa hän kaipaa tukea. Psyykkinen valmennus on luottamuksellista työskentelyä, jonka aikana urheilija saa halutessaan käsitellä myös aiheita, joista voi olla vaikea muissa tilanteissa. Tavoitteena on aina urheilijan hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen vahvistuminen siten, että opitut taidot jäävät lopulta urheilijan hyödynnettäväksi arjessa ja harjoittelussa.

NRO 3: Lapseni pelkää epäonnistumisia erityisesti kilpailutilanteissa. Mitä voin tehdä vanhempana?

Epäonnistumisen pelko ja ilmiöön liittyvät erilaiset tunteet ovat luonnollisia ja varsin yleisiä lasten ja nuorten keskuudessa. Epäonnistumisia ei tarvitse yrittää välttää, se on pitkässä juoksussa myös melko mahdoton tehtävä. Tavoitteena on opetella taitoja, joiden avulla voimme kohdata tai auttaa lastamme kohtaamaan epäonnistumiset jatkossa oppimiskokemuksina, joiden kautta lapsen taidot vahvistuvat edelleen.

Aikuisten esimerkin merkitys

Jos me aikuiset haastamme itsemme opettelemaan epäonnistumisen taitoja, mitä me silloin välitämme esimerkkimme kautta myös lapsille ja nuorille? Oletko sinä tietoinen siitä, kuinka toimit, kun epäonnistut: pyydätkö anteeksi, suututko, mökötätkö, lähdetkö kävelylle, syytätkö muita, yritätkö uudelleen?

On ok epäonnistua, se kuuluu elämään. Merkityksellistä on se, mitä tapahtuu epäonnistumisen jälkeen. Joka tapauksessa toimintamallimme kaari alusta loppuun toimii esimerkkinä seuraaville sukupolville. Mikäli haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen, on siis aloitettava itsestään. Tällä matkalla saattaa olla avuksi, jos muistaa vanhan viisauden siitä, että moka on myös mahdollisuus!

NRO 4: Mistä tietää, jos nuori treenaa liikaa?

Aktiivisesti urheilevan nuoren treenimäärät voivat olla kuljetuksineen välillä huimia. Kun yläkoulu- tai lukioikäinen nuori treenaa, on vanhempien ajoittain hyvä pysähtyä sen äärelle missä mennään. Voit aloittaa esim. keskustelemalla ja arvioimalla nuoren kanssa yhdessä seuraavia hyvinvointiin liittyviä asioita:

  • Unen määrä ja laatu – riittävä yöuni on edellytys nuoren kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. Koettakaa mahdollistaa yhdessä se, että nuori nukkuu vähintään 8h/yö. Vanhempi voi auttaa tiukkojen treenipäivien aikana esim. tekemällä helposti mukaan otettavia ja kotona syötäviä täysipainoisia ruokia valmiiksi jääkaappiin
  • Ravinnon laatu ja määrä – riittävän monipuolinen ja säännöllinen ruokailu tukee nuoren kehitystä päästä varpaisiin ja pitää mm. verensokerin tasaisena, joka vaikutta vireystilaan ja keskittymiseen. Voit vanhempana auttaa nuorta ruoan hankkimiseen, valmistamiseen ja aterioiden koostamiseen liittyvissä asioissa
  • Koulu – koulunkäyntiä kannattaa suunnitella etukäteen lukujärjestyksen ja esim. kokeisiin valmistautumiseen liittyvän aikataulun mukaisesti. Kannusta nuorta keskittymään oppitunneilla hyvin ja olemaan aktiivinen päivän aikana, jolloin kotiin jäisi mahdollisimman vähän kotitehtäviä. Voit myös muistuttaa nuorta siitä, että koulussa saa ja pitää keskittyä vain kouluun, silloin aivoja lepuutetaan myös urheilulta
  • Urheiluharjoittelu – urheiluun liittyvä harjoittelu on usein suunniteltu etukäteen ja painottuu iltoihin. Kannusta nuorta katsomaan esim. urheiluvälineet ja vaatteet aina edellisenä iltana kuntoon. Voit tarvittaessa laatia treenikassiin listan siitä, mitä pitää muistaa ottaa mukaan. Keskustelkaa, miten voitte hyödyntää esim. treenimatkat palautumisen tai rentoutumisen vahvistamiseen ja harjoitelkaa lyhyitä nuorelle sopivia tapoja (esim. lyhyet rentoutusohjelmat, rauhallinen musiikki, lukeminen, pienet torkut, soitto ystävälle jne.)
  • Mielen hyvinvointi – keskustele nuoren kanssa siitä, mistä hän ja te tunnistatte, että nuori voi riittävän hyvin ja mistä tunnistatte, jos hän ei voi hyvin. Nuori saa olla väsynyt ja motivaatiokin voi olla ajoittain hukassa – hetken aikaa. Mikäli huomaat, että nuoren perusolemus muuttuu pitkäkestoisesti yli- tai alivireiseksi, ota asia puheeksi ja tarkastakaa, voitteko lisätä jotain hyvinvointia edistävää elementtiä arjessa (palautuminen, lepo, ravinto, uni, sosiaaliset suhteet jne.). Olkaa rohkeasti yhteydessä nuoren valmentajaan ja mikäli tilanne pitkittyy niin myös terveydenhuollon ammattilaiseen. Se, että kannustat nuorta olemaan kiinnostunut voinnistaan sekä näytät esimerkkiä siitä, miten mielen ja kehon hyvinvoinnista pidetään huolta arjessa, antaa hyvän mallin nuorelle siitä, mihin tähdätä. Ole läsnä ja hyväksy nuori sellaisena kuin hän on sekä onnistumisen että epäonnistumisen hetkissä.

NRO 5: Voiko psyykkistä valmennusta hyödyntää urheilijan loukkaantumistilanteissa?

Psyykkistä valmennusta voidaan hyödyntää monipuolisesti osana loukkaantuneen urheilijan kuntoutusta. Psyykkisen valmentajan kanssa voidaan vahvistaa kuntoutumisen toteutumista sekä paneutua esim. mielikuvaharjoittelun avulla saavutettaviin hyötyihin ja täten harjoitella loukkaantumisen aikana aktiivisesti mielen sisällä.

Mielikuvaharjoittelu on yksi mielenkiintoisimmista ja tehokkaimmista psyykkisen valmennuksen menetelmistä, jota voidaan hyödyntää erinomaisesti loukkaantumisen keskellä. Urheilijan kanssa voidaan paneutua:

  1. urheilusuoritusten teknisiin osa-alueisiin
  2. mieli – keho yhteistyön vahvistamiseen
  3. itseluottamuksen ja vastoinkäymisistä selviämiskyvyn (resilienssi) vahvistamiseen

Urheiluun kuuluu vääjäämättä myös loukkaantumiset. Voimme jatkaa siis harjoittelua edelleen, mutta siirrämmekin harjoittelun painopisteen psyykkiseen harjoitteluun. Työskentelyn osatavoitteena on hyvä vahvistaa kulttuuria, jossa loukkaantunut urheilija jatkaa harjoittelua osana kokonaisuutta loukkaantumistilanteisiin ennalta luodun mallin ja treeniohjelman mukaisesti.

Yllättävissä muutos- ja kriisitilanteissa on hyvä pyrkiä ylläpitämään mahdollisimman monia normaalissa arjessa ilmeneviä rutiineja. Selkeä uni-valverytmi, säännöllinen ruokailu, fyysinen kuntoutus, positiiviset sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen, urheiluharjoituksiin osallistuminen olemalla läsnä ja seuraamalla harjoittelua sekä psyykkinen valmennus tukevat urheilijaa muuttuneessa elämäntilanteessa.

Laura Andelin

CEO, Psykoterapeutti, psyykkinen valmentaja

INTO-valmennuksen perustaja